Palkkaa vai osinkoa?

Mikä on osakeyhtiön osakkaalle verotuksellisesti järkevin palkan ja osingon suhde? Yksiselitteistä vastausta ei ole, kertoo Yrityslaskennan palvelupäällikkö Tuija Lassila. Jokainen yrityksen ja omistajaosakkaan välinen tilanne pitää ratkaista tapauskohtaisesti. Lue miten Tuija puntaroi eri vaihtoehtoja.

Joskus palkalla ei kannata pienentää yrityksen tulosta. Jos taas halutaan optimoida kokonaisverotusta, palkanmaksu saattaa olla järkevämpi vaihtoehto. Osaava verosuunnittelija huolehtii, että yritys ja sen omistajat eivät maksa liikaa veroja.

Maltillisen palkan ja verohuojennetun osingon yhdistelmä on usein järkevin lähtökohta. Palkka on yritykselle vähennyskelpoinen meno, kun taas osinko ei ole. Molemmat pienentävät yhtiön nettovarallisuutta eli jakokelpoisia voittovaroja.

Nyrkkisäännön mukaan yrittäjän kannattaa nostaa palkkatuloa siten, että veroprosentti jää alle 26 prosentin. Tämä veroaste saavutetaan noin 40 000 euron verotettavalla ansiotulolla, jolloin kokonaisverotus on samalla tasolla kuin huojennetulla verolla saatua osinkoa nostamalla.

Erilaiset vähennykset omassa verotuksessa vaikuttavat verotettavaan ansiotuloon. Jos palkansaajalla on paljon henkilökohtaisia, ansiotulosta tehtäviä vähennyksiä, bruttopalkka voi olla suurempi.

Verovapaita osinkoja ei ole

Kun osakeyhtiössä on nettovarallisuutta, osakkeenomistajayrittäjälle voidaan maksaa ns. verohuojennettua osinkoa.

Vaikka usein puhutaan verovapaista osingoista, niitä ei oikeasti ole. Luonnollinen henkilö ei voi saada euroakaan osinkoa niin, että siitä ei muodostuisi veronalaista tuloa. Yritys on maksanut esimerkiksi yhteisöveron omasta tuloksestaan jo ennen osingonmaksua. Listaamattoman yhtiön yhteisötuloveron ja huojennetun osinkoveron yhteenlaskettu verorasitus on noin 26 prosenttia.

Ennen varojen nostoa osakeyhtiöstä on ensiarvoisen tärkeää keskustella asiantuntevan Oman taloushallinnon asiantuntijan kanssa. Asiantuntija auttaa ennakoimaan, millaisia veroseuraamuksia erilaisilla varojen nostamistavoilla on yritykselle sekä sen osakkaille. Maksettavien verojen määrä ja ajankohta voidaan myös ennakoida niin, että mahdolliset täydennysveromaksut eivät tule yllätyksenä.

Verosuunnittelu käynnistyy tilannekatsauksella

Verosuunnittelua pohjustetaan käymällä ensin läpi sekä yrityksen että yrittäjän verotus. Onko kaikki verovapaat kulut, jotka yritys voi vähentää omassa verotuksessaan, huomioitu. Esimerkiksi matkalaskuihin perustuvat kilometrikorvaukset ja päivärahat. Myös henkilökohtaisen verotuksen vähennykset tarkistetaan. Kun perusasiat ovat kunnossa, ryhdytään optimoimaan palkkaa ja osinkoa.

Jos omistajaosakas haluaa itselleen varoja alle 40 000 euroa, summa on järkevintä nostaa palkkana, koska osakkaan palkasta maksama vero jää alle 26 prosentin. Tämä saadaan laskemalla yhteen yhtiön tuloksestaan maksama vero 20 prosenttia ja osakkaan verohuojennetusta osingostaan maksama 7,5 prosentin vero.

Esimerkki: Jos yrityksen tulos on 20 000 €, yhteisövero 20 % on 4 000 €. Kun osinkona jaetaan 16 000 €, josta vero 7,5 % on 1 200 €, veroja maksetaan yhteensä 5 200 €. Eli verojen osuus on yhteensä 26 % 20 000 eurosta.

Osingonjaon edullisuuteen vaikuttaa osakeyhtiön nettovarallisuus (varat – velat = osakkeen matemaattinen arvo).

Huojennetun veron osinko on matalimmin verotettava osinko. Sen määrä on enintään kahdeksan prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Eli mitä enemmän yhtiö on kerryttänyt nettovarallisuuttaan, sitä suuremman summan se voi jakaa verohuojennettua osinkoa. Koska osinko ei ole yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, se on osittain kahdenkertaisen verotuksen kohteena, koska osakkaalle se on osittain veronalaista.

Osinkojen verotuksessa on kaksi pääperiaatetta

  1. Kun osinkoa jaetaan enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, puhutaan pääomatulo-osingosta.
    Tällöin 25 prosenttia osingosta on pääomatuloa, eikä jäljelle jäävää osuutta veroteta. Tällaisia osinkoja voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Sen ylittävästä osingosta on 85 prosenttia veronlaista pääomatuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Kaikki samana vuonna saadut listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen, ja veroja maksetaan saadun yhteissumman perusteella.
  2. Kun osinkoa jaetaan yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, verotetaan ensin
    yllä olevan mukaisesti. Matemaattisen arvon ylittävää osuutta osingosta kutsutaan ansiotulo-osingoksi.
    Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
    Tämä ansiotulo-osuus lisätään osakkaan muihin ansiotuloihin, joista pidätetään veroa henkilökohtaisen tuloveroprosentin mukaan: veroprosentti suurenee, kun ansiotulot kasvavat.

Milloin osinkoa voidaan jakaa?

Osinkoa voidaan jakaa milloin vain, kun yhtiöön on kertynyt jaettavissa olevia voittovaroja. Osingonjakoa varten tarvitaan tilintarkastettu ja yhtiökokouksen vahvistama tilinpäätös. Yleensä osinkoa jaetaan vain kerran vuodessa, tilinpäätöksen valmistuttua. Varsinaisen osingon jakamisen jälkeen voidaan vielä tarvittaessa jakaa nk. lisäosinkoa.

Tilinpäätöksen valmistuttua tiedetään, kuinka paljon osakeyhtiöllä on jakokelpoisia varoja eli vapaata omaa pääomaa (= nettovarallisuus = osakkeen matemaattinen arvo).

Vapaata omaa pääomaa on yleensä kertynyt myös aikaisemmilta vuosilta, joten osinkoa voidaan jakaa, vaikka päättynyt tilikausi olisikin ollut tappiollinen. Periaatteessa osinkoa voidaan jakaa niin paljon kuin yritykseen on kertynyt vapaata omaa pääomaa eli jakokelpoisia varoja. Osakeyhtiön maksuvalmius ei kuitenkaan saa vaarantua liian korkeiden osinkojen takia.

Tilinpäätökseen merkitään osakeyhtiön hallituksen ehdotus osingonjaosta – kuinka paljon jaetaan ja milloin se maksetaan. Lopullinen päätös osingonjaosta kirjataan tilintarkastuksen jälkeen pidettävään yhtiökokouspöytäkirjaan. Jos yhtiökokouspöytäkirjaan ei ole merkitty osingonmaksupäivää, osinko katsotaan olleen maksettavissa yhtiökokouspöytäkirjan päivänä.

Jokainen osingonjako, niin yhtiön kuin osakkaan tilanteen osalta, on aina ainutlaatuinen ja siinä on monia muuttuvia tekijöitä. Siksi on todella tärkeää tarkastella omaa tilannetta Oman Veroasiantuntijan kanssa.

Haluatko Oman Veroasiantuntijan? Ota yhteyttä: taloushallinto@yrityslaskenta.fi

Palvelupäällikkö
Tuija Lassila

Yrityslaskenta on asiakkaittensa parasta ajatteleva taloushallinnon asiantuntijatalo. Luotettava ja vastuullinen, kehittävä ja kehittyvä.

Huolehdimme asiakkaittemme taloudesta. Neuvomme ja konsultoimme, valvomme etuja ja autamme ennakoimaan tulevaa. Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä 019 547 4516.